D94-95 poikien kauden 2007-2008 turnauskertomuksia
16.3.2008 Eno
Lihamylly - Top Team (5-4) ja PyU - Lihamylly (11-5)
Kauden viimeinen turnaus pelattiin Enossa. Turnauskertomus ilmestynee lähiaikoina...
23.2.2008 Eno
SBS Eno - Lihamylly (6-8) ja Lihamylly - Josba (5-4)
Kauden toiseksi viimeinen turnaus pelattiin lauantain ratoksi Enossa. Sairastelujen sekä koulu- ja muiden menojen takia paikalle pääsi saapumaan ainoastaan 9 kenttäpelaajaa, sekä nuorempien junnujoukkueesta lainattu maalivahti Niko Hietala.
Jo hyvissä ajoin ennen turnauksen ensimmäistä peliä päästiin tutustumaan Enon erikoiseen mattoon. Tunti ennen ensimmäistä peliä vietettiin tutustuen alustaan, sekä ihmetellen pelaajien vähyyttä ja siitä seuraavia muutoksia ja ongelmia. Ensimmäisessä pelissä vastaan asettuisi SBS Eno, joka varmasti tulisi tekemään kaikkensa napatakseen voiton fanaattisen kotiyleisönsä edessä.
Otteluun päätettiin lähteä kolmella puolustajalla ja kahdella kokonaisella hyökkäysketjulla. Samin, Jeren ja Kristofferin siivotessa Nikon vartioiman maalin edustaa, tulisi vastustajan päänvaivana ravaamaan väsymättömät hyökkääjät Mirko, Pasi ja Mikko sekä Eelis, Heikki ja Tommi. Tarkoituksena oli taistella väsymystä vastaan siirrellen palloa hallitusti myllyläiseltä myllyläiselle.
Pelin alku oli vahvasti Lihamyllyn. Tuurilla ja taidolla myllyläiset karkasivat jo 3-0-johtoon ennen kuin Enon kotiyleisö sai aihetta juhlaan. Myllyläisten hyvistä tilanteista huolimatta myös seuraavan maalin sai aikaan Eno. Pari huolimattomasti pelattua tilannetta omassa päässä, pari maalia. Jo tässä vaiheessa alettiin oppia päivän tärkeää läksyä: asenne ratkaisee! Joukkueiden tehtaillessa maaleja kuta kuinkin tasatahtiin, pysyi jännitys yllä aina ottelun loppuhetkille saakka. Molemmissa päädyissä nähtiin pelin aikana useita erinomaisia torjuntoja maalivahtien toimesta, mutta lopulta voittavana maalivahtina kentältä poistui Lihamyllyn Niko Hietala. Tästä pitivät huolen tärkeät torjunnat kolmannen erän ratkaisevilla hetkillä, sekä Lihamyllyn hyökkäys, joka lukuisista paikoista pystyi rankaisemaan Enolaisia yhteensä kahdeksan kertaa. Hyvästä maalimäärästä huolimatta Myllyläisillä oli varaa pistellä palloja ohi tyhjänkin maalin, joten reilusti parannettavaa jäisi päivän toiseen peliin. Ensimmäisestä pelistä voitto ja 2 sarjapistettä siis Myllylle numeroin 8-6.
Toisessa pelissä Myllyläisille vastaan marssi kauden aikana voitosta voittoon purjehtinut Josba. Huolimatta kauden varsin tasaisista aiemmista kohtaamisista, tuskin kukaan olisi uskaltanut puhua ääneen Lihamyllyn yhdeksän miehen ja lainamaalivahdin haastavan tosissaan Josban kolmella kentällisellä varustetun miehistön tasaväkiseen vääntöön. Mutta kuinkas kävikään?
Ennen ottelua ei pahemmin alkulämmittelyjä tarvittu. Edellisestä pelistä oli aikaa kulunut vajaa tunti, ja sekin aika oli käytetty lähinnä energioiden palauttelemiseen. Eno peli oli hoidettu hienosti kolmellakin pakilla, mutta luvassa oli entistäkin kovempaa kyytiä. Ensimmäisen pelin tapaan pyrittiin pitämään palloa hallussa sekä pitämään vaihdot lyhyinä. Kivikovan puolustamisen kautta Josba kenties olisi yllätettävissä, joten yhdenkään pelaajan ei olisi varaa "nukkua" kentällä.
Ensimmäisen erän alkuhetket näyttivät siltä, että peli käytäisiin ainoastaan Myllyn päädyssä. Tuntui kestävän hetken, ennen kuin Myllyn poikien jalat alkaisivat kulkemaan normaaliin tahtiin. Nikon hienoista torjunnoista huolimatta ottelun ensimmäisen maalin pääsi tekemään Josba. Mutta siihen Josban pahin rynnistys saatiinkin typistettyä. Hiljalleen Myllyläiset alkoivat päästä peliin mukaan, palloi alkoi kulkemaan lavasta lapaan ja asenne jokaiseen irtopalloon mentäessä oli kohdallaan. Eikä aikaakaan kun tulostaululle heilahtikin lukemat 1-1! Edellisen maalin vielä herättäessä huomiota runsaslukuisessa katsomossa sekä vastustajissa, ehti hurjaan lentoon yltynyt Mikko Suomalainen napauttaa pallon vielä ylärimaankin. Lähemmäs maalia ei kumpikaan joukkueista kuitenkaan päässyt, vaan ensimmäiselle erätauolle siirryttiin Myllyläisiä miellyttävässä 1-1-tilanteessa.
Toisessa erässä ei juuri mikään muuttunut: Josba hallitsi peliä ja loi paikkoja, samalla kun Myllyläiset kyttäilivät omaa etsikkoaikaansa keskittyen tiiviiseen puolustuspelaamiseen ja vastaiskuihin. Hurjasta taistelusta, sekä hienoista Nikon pelastuksista huolimatta seuraavista kahdesta maalista vastasi Josba. Huolimatta 1-3-tilanteesta, ei Myllyläisten keskittymistä tuntunut häiritsevän mikään, vaan puolustamiseen ja peliin keskityttiin edelleen täysillä. Eikä aikaakaan kun keskittyminen palkittiin. 2-3 maali nosti ilon kattoon Myllyläisten vaihtopenkillä! Erän loppu oli lähinnä Nikon, sekä edessä viisikkona taistelleen puolustuksen juhlaa, jossa jokaiseen Josbalaisten lähettämään laukaukseen ehti väliin joku maila, jalka tai vartalo. Toisen erän lopuksi taululla siis lukemat 3-2 Josballe.
Viimeisellä erätauolla unohdettiin kaikki päivän aikana sattuneet kolhut sekä mahdollisesti jaloissa jo painava väsymys. Jos jokainen jaksaisi painaa täysillä vielä 15 minuuttia, olisi voitto vielä täysin saavutettavissa! Viimeinen erä käyntiin tuomarin vihellyksellä, ja kentällä kirmasi ja taisteli hieno, nuori ryhmä salibändyn pelaajia punaiset paidat päällään! Ja tällä kertaa ei puhuta Josban punaisesta, vaan Myllyn sammakkopaidoista!
Jokaisen blokatun laukauksen, jokaisen Nikon mahtavan torjunnan lisätessä uskoa Myllyn nousuun, tuntui kuin yleisökin olisi aistinut Myllyläisten mahdollisuudet. Ja sieltähän se tuli! Tasoitus kolmeen-kolmeen! Vaikka kuinka Suomalaisen Mikon ja Mylly-kapteenin Ikosen Mirkon tehot tiedettiin Josba-leirissä, ei miehille vain tuntunut löytyvän pysäyttäjää. Eikä siinäkään vielä kaikki...
Kolmannen erän ylittäessä puolivälinsä oli ottelu jälleen kumman tahansa voitettavissa. Josba painoi päälle, ja sisukas Myllymiehistö voitti irtopallon irtopallon jälkeen, kammeten kovatkin laukaukset tavalla tai toisella maalikehikon ulkopuolelle. Ja se taistelu tuotti tulosta. Kesken Josbapainostuksen Myllyläiset saivat pelattua nopean hyökkäyksen Josbapuolustuksen taakse, eivätkä puolustajat voineet muuta kuin rikkoa läpi karannutta Suomalaisen Mikkoa. Tuomareilta selkeä tuomi: rangaistuslaukaus! Kenttä tyhjäksi, ja keskiympyrään joukkueen kapteeni Mirko, joka onnistuessaan siirtäisi Myllyn ottelussa ensimmäistä kertaa johtoon. Kuljetus liikkeelle, harhautus vasemmalle, oikealle, vielä kerran vasemmalle ja pallo tyhjään maaliin! Voimaton oli Josbavahti kylmäveristen harhautusten edessä! 4-3 Myllylle!
Ja jos joku luuli että taistelu siihen loppui... No kukapa noin olisi voinut luulla? Josban miehistö ei takuulla ilman taistelua kauden ensimmäistä tappiota kärsisi! Ja kyllähän Josba taistelikin. Ei auttanut Myllyläisten vääntö, kääntö, ei peitot. Tasoihinhan Josba tuli. Puolustajien selustaan hyvällä juoksulla siirtynyt Josbahyökkääjä pääsi ohjaamaan juuri Nikon edestä pelin tasoihin. Taasko Josba kääntäisi tasaisen pelin lopussa itselleen? Ehei, ei tällä kertaa. Vielä kerran Suomalaisen Mikko nosti Josbapuolustuksen keskeltä Myllyn johtoon! 5-4, eikä pelikellossa aikaa enää montaakaan minuuttia! Ja ei auttanut mikään Josbaa tällä kertaa. Huimia pelastuksia tehnyt Niko, sekä taistellen puolustanut ja mustelmia vastaanottanut puolustus Jeren, Samin ja Kristofferin johdolla kestivät loppuun saakka! 5-4! Josba oli lyöty! 9 miestä ja nuori-Niko maalilla sen tekivät mihin kukaan muu ei ollut kauden aikana pystynyt! Uskomatonta!
Tälläista urheilu on, parhaimmillaan. Joukkueen juhlaa. Myllyn parhaina palkittiin tänään 2 peliä sensaatiomaisesti voittanut maalivahtilupaus Niko Hietala sekä vastustajia jalkakikoilla ja laukauksillaan pelotellut Mikko Suomalainen. Erityisesti Josba-voitto oli kuitenkin jokaisen pelaajan voitto. Jokainen pelaaja puhalsi yhteen hiileen ja jaksoi taistella väsyneenäkin itsensä pallon ja maalin väliin.
Niko, Jere, Sami, Krisse, Mirko, Mikko, Pasi, Eelis, Heikki ja Tommi,
kiitos kaikille ja onneksi olkoon! Asenne ratkaisee ja se oli tänään täyden kympin ja neljän sarjapisteen arvoisesti kohdallaan!
Aki-valkku
9.2.2008 Joensuu
Lihamylly - PyU (1-9) ja Top Team - Lihamylly (8-6)
Valmentajat päättivät lähteä yhteistuumin hallille jo hyvissä ajoin, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä kuva päivän ensimmäisestä vastustajasta. Rantakylän urheiluhallin lehtereiltä seurasimme siis tulevan vastustajamme Pyhäselän sekä Josban välistä mittelöä. Teesejä vaihdeltiin vilkkaasti, ja yhtenäinen paketti vastustajan pelitavasta saatiin kasattua.
Kopista löytyi joukko innokkaita jo tuntia ennen peliä. Peliasut päällä, kengät jalassa ja mailat kädessä siellä odottivat kärsimättömimmät pelimiehet. Muiden saavuttua kävimme läpi tarkkaan mitä seuraavassa pelissä tulisi tehdä. Alkulämmittelyt otettiin pukuhuoneisiin vievällä käytävällä ja oletimme olevamme valmiina ottelua varten.
Alku lähti nihkeästi liikkeelle, jalka painoi ja tilanteisiin ei päästy. Vastustaja tuli voimalla päälle, ja jäimme jyrän alle vaikka etukäteen tiesimme heidän pelaavan aktiivisesti. Pyhäselän pojilla tuntui olevan pidempi askel joka tilanteessa huolimatta edellisen pelin rasituksesta. Tulokset ottelun jälkeen olivat rumat, peli päättyi 9-1. Kauden huonoin peli - ehdottomasti.
Seuraavaan peliin Top-Teamia vastaan tarvittiin sitten huumoria. Pojat saivat ottaa alkulämmittelyn omassa rauhassa, ja ottelua varten ei määrätty tiukkaa pelitapaa. Mielenkiintoista kyllä, ottelun alku näytti yllättävänkin hyvältä, edellisen kamppailun tappio oli pyyhkiytynyt mielistä. Menimme nopeasti johtoon. Ennen pitkää ilmeisesti väsymys, tai kenties pelkästään keskittymisen herpaantuminen, johti muutamaan virheeseen kentällä. Ne eivät olleet suuria mokia, mutta vastustaja rankaisi niistä. Peli oli yhtäkkiä tasoissa, kolmen maalin karkumatka oli menetetty. Musta hetki sattui viimeisen erän alkuun, jossa ensimmäisen neljän minuutin aikana taidettiin tehdä viisikin maalia puoleen jos toiseen! Yritystä toki riitti loppuun asti, mutta kiri ei aivan riittänyt. Lukemat taululla loppusummerin soidessa olivat 8-6 vastustajan hyväksi.
Kari
13.1.2008 Savonlinna
Josba - Lihamylly (6-4) ja Lihamylly - SBS Eno (12-3)
D-junnujen pelit jatkuivat 13.1. Savonlinnassa peleillä sarjakärkeä Josbaa sekä SBS Enoa vastaan. Ensimmäisenä lähdettiin reissuun lähteneiden maalivahdin ja yhdentoista kenttäpelaajan voimin haastamaan voitosta voittoon kulkenutta Josbaa.
Ottelun alku kulki juuri kuten suunnitelmissa olikin: Lihamyllyn pojat siirtelivät rauhallisesti palloa ja molemmat kentälliset onnistuivatkin luomaan hyvän määrän maalintekopaikkoja. Ensimmäisen erän jälkeen taululla komeilivat komeat luvut 3-0 Myllylle! Toisen erän alkupuoliskollakin tahti jatkui samana: Myllyn pojat jaksoivat tehdä töitä koko kentän mitalla, ja palloa saatiin siirreltyä ketjukavereille hyvällä prosentilla. Myllyn siirtyessä jo 4-0-johtoon, heräsi myös tappioton sarjakärki Josba armottomaan taisteluun pisteistä. Josban tiivistäessä peluuttamistaan kahteen kenttään, alkoi väsymys painamaan Myllyläisten jaloissa. Ottelun saavuttaessa puolen välin, tuntui Josba olevan jokaisessa tilanteessa askeleen, jos ei parikin Myllyläisiä edellä.
Hitaasti mutta varmasti Josba alkoi kuroa eroa kiinni. 4-1, 4-2, 4-3. Myllyn penkillä ei tällä kertaa riittänyt energiaa kääntää ottelun suuntaa, vaan vääjäämättömästi rutinoituneet Josba-pelurit toivat joukkueen tasoihin. Josban luodessa tukuttain maalipaikkoja, eivät Myllyn hyökkäykset ja syötöt enää kulkeneetkaan mieheltä miehelle, vaan peli sekosi yksin yrittämiseksi ja peittoihin vedetyiksi laukauksiksi. Kolmannessa erässä Josba siirtyikin ensimmäisen kerran johtoon, eikä Myllyltä tuntunut löytyvän energiaa taistella tietään takaisin voittokamppailuun. Ei edes Myllyläisten aikalisä tai kenttien muokkausyritykset saaneet ottelun suuntaa käännettyä, vaan lopulta Josba runnoi rutiinilla 6-4-voittoon.
Paljon positiivistakin pelissä oli tappiosta huolimatta: ensimmäisen puolikkaan Mylly hallitsi selkeästi sarjakärkeä vastaan. Valitettavasti tällä kertaa sairastelujen ja muiden menojen takia pelaajamäärä oli kutistunut yhteentoista kenttäpelaajaan, sekä maalilla hyvin torjuneeseen Jarmoon. Erityinen kunniamaininta debyyttiottelussaan jo maaliverkkoakin heiluttaneelle Suomalaisen Mikolle! Peli ratkesi lopulta Myllyn oman pelin sekoamiseen. Osin siihen vaikutti selkeä väsyminen, mutta kyllä onnitella täytyy myös Josbaa, joka omalla aktiivisella pelaamisellaan teki meidän pelaamisen vaikeaksi. Tässä ottelussa tuli vielä hyvin esiin rutiiniero joukkueiden välillä, kokenut Josba ei häkeltynyt vaikeassa tilanteessa vaan jaksoi tehdä töitä loppuun asti.
Toisessa pelissä vastaan asettuikin sitten SBS Eno. Ensimmäisen pelin jälkeen sävelet olivat selvät: keskitytään hyvään pallolliseen peliin sekä siihen, ettei lähdetä mukaan pitkän kentän juoksukilpailuun. Heti alusta alkaen pojilla olikin hyviä ote peliin. Pallo pysyi joukkueen hallussa ja vastustaja joutui tekemään kovan työn joka kerta saadakseen pallon haltuunsa. Pallon hallinnasta, sekä hyvästä paikkojen hakemisesta siirtyikin tulos suoraan tulostaululle: ensimmäisessä erässä ei Jarmon maalilla tarvinnut pahemmin hikeentyä, ja vastustajan maalilla oli taasen kuhinaa kuin muurahaiskeossa. Hyvissä ajoin ennen ensimmäisen erän loppua taululla komeilivat jo Myllyn 5-0 johtolukemat, eikä poikien peli-ilolle tuntunut löytyvän pysäyttäjää.
Myllyllä oli ottelussa maalipaikkoja vaikka ketjukavereille jakaa, sillä loppulukemista 12-3 huolimatta vastustajan maalivahdit pelasivat hyvät ottelut, pysäyttäen monia varmoilta maaleilta näyttäneitä tilanteita. Ansaittu voitto Myllylle, jonka maalilla Jarmo torjui suhteellisen vähäiset tilanteet varmoin ottein, hoitaen tyylillä mm. vastustajalle tuomitun rangaistuslaukauksen. Vaikka ottelu vaikuttikin ratkenneelta jo varhaisessa vaiheessa, oli ottelu oli joka tapauksessa hyvää harjoitusta Myllyläisille aina loppuun saakka. Myös tiiviillä peluutuksella voidaan pelata läpi ottelun tehokkaasti, kunhan vain joukkuekavereita autetaan ja pallo kulkee mieheltä miehelle. Jokainen pelaaja pelasi valmennuksessa toimineiden Akin ja vierailevana tähtenä mukana olleen Mika Monosen mielestä hyvän pelin! Peliaikaa tuli tasaisen paljon kaikille, ja samoin onnistumisia saatiin kentän jokaisella osa-alueella. Jokaiselle pelaajalle siis onnittelut hienoista otteista kentällä, mutta erityismaininta tällä kertaa Pesosen Artulle, jonka 5(!?) tehtyä maalia ovat kyllä hurja saldo yhteen peliin!
Tuomisina Savonlinnasta siis 2 sarjapistettä, sekä roppakaupalla onnistumisia kentällä. Seuraava turnaus pelataan 9.2. Joensuussa ja silloin toivottavasti Myllyn mukana nähdään jälleen innokas pelaajarinki: saadaan meidän potilaat takaisin kentälle, sekä pari uuttakin tulokasta! Sitten päästään taistelemaan tasapäin pisteistä Pyhäselän Urheilijoiden sekä Top Teamin kanssa! Kiitoksia vielä kerran kaikille Savonlinnassa mukana olleille!
Aki
15.12.2007 Joensuu
PyU - Lihamylly (8-2) ja Lihamylly - Top Team (5-10)
Vuoden 2007 viimeiseen turnaukseen D-juniorien joukkue lähti niin sanotusti raskaalla jalalla. Kolmesti viikossa treeneissä muutaman viikon ajan on menty melkoisen kovalla tahdilla. Rankan mutta tehokkaan ”työrupeaman” jälkeen kaksi kovaa ja tasokasta turnauspeliä lauantaiaamupäivälle, vaatii jo kaikin puolin rautaista asennetta.
Täysin vastaantulijoita ei oltu kummassakaan ottelussa. Joukkue saavutti taistevan ilmeen molempiin peleihin Pyhäselkää sekä Top Teamia vastaan, mutta se kesti ikävästi vain otteluiden kaksi ensimmäistä erää. Vastustajien päädyssä peli pyöri hienojen yksilösuoritusten aikana, silti punanuttujen vahvuutena on edelleen puolustuspeli.
Koko joukkueen avuin nöyrästi ja tiiviisti pelaamista puolustuspäässä on harjoituksissa käyty lävitse useaan otteeseen ja nyt alkoivat tulokset näkyä pelikentällä. Hienot peitot ja vastustajien laukausten estäminen onnistuivat, ja tästä kertoo osumien lukumäärä. Reikäpallon kuvia löytyi parhaimmillaan pelkästään sentterin oikeasta kintusta kolme kappaletta toinen toisensa päältä.
Silti palloa jouduttiin kaivamaan maalivahdin takaa turhan monta kertaa. Puolustusta on siis edelleen tiivistettävä. Salibandy ei ole kontaktilaji, tällöin usein myös maalinedustalta nepattujen häkkien määrä kasvaa, jääkiekossa meidän kookkaat puolustajamme jakelisivat sinne vain makuupaikkoja!
Turnauksesta saldona siis melko rumat lukemat molemmista peleistä, jotka eivät kuitenkaan kerro koko totuutta joukkueen sisällä vallitsevasta hengestä. Alakuloisia naamoja oli tietty pukukoppi täynnä pelien jälkeen, sillä kaikki me vihaamme häviämistä. Kuitenkin kauden päättäjäiset ravintola Buffassa saivat taas tutut hymyt näkyviin itse kullakin!
Syyskausi on mukavasti paketissa, keväällä sitten uusi vuosi ja uudet kujeet.
Rauhallista joulua ja hyvää alkavaa uutta vuotta.
Kari
8.12.2007 Joensuu
Lihamylly - Josba (5-7) ja SBS Eno - Lihamylly (5-8)
24.11.2007 Joensuu
Lihamylly - PyU (3-3) ja Top Team - Lihamylly (9-8)
10.11.2007 Joensuu
Josba - Lihamylly (10-4) ja Lihamylly - SBS Eno (13-2)
Kävipä kerran niin että Lihamyllyn D-juniorijoukkue tupsahti Rantakylän palloiluhallille. Oli koittava kauden avausturnaus. Osittain vaikeista lähtökohdista kauteen ponnistanut joukkue saapui paikalle lähes täysimääräisenä, pelaajia oli kasassa kaikkiaan 12. Harjoituksissa myllyn toivot ovat esittäneet loistavia otteita turnauksen alla, joten tulosta sopi odottaa. Valmennusjohto hioi joukkueen kanssa lopulliset kuviot kuntoon hallilla ja ensimmäinen ottelu saattoi alkaa.
Kauden aloittaneessa ottelussa vastus oli paras mahdollinen tasonmittari, Josban junnut. Miehiä vastustajan vaihtopenkillä vilisi lähes tuplamäärä. Ottelu ei todellakaan jäänyt vain yhden pään pelaamiseksi, vaikka tasoero osittain näkyikin. Taistellen saavutetut 4 maalia Josban verkkoon olivat hieno saavutus, eikä avausturnauksessa kukaan häkittänyt punapaitoja vastaan sen enempää. Maalintekokilpailussa 10 maalia omiin kuitenkin ratkaisevat, ja pisteet liigaseuran junnuille.
Seuraavaa ottelua varten valmennusjohto kävi vastustajan peliä läpi Rantakylän lehtereiltä käsin, ja se tuntui auttavan. Kopissa läpikäydyt asiat iskostuivat kuin itsestään taktiikkataululta kentälle, ja tämä jos mikä oli osoitus taktisesta kypsyydestä joukkueen sisällä. Ensimmäinen maali saatiin nopeasti heti ottelun alkuun, ja sen jälkeen peli, kliseisesti sanottuna, ”aukesi”. Vastustajaa vasten mätettiin maali toisensa perään ja loppua ei tuntunut olevan! Puolustuspeli meinasi hurmoksessa osittain unohtua ja vastustaja rankaisi siitä kahdella maalilla, mutta lopputulos 13-2 on silti uskomaton. Maalintekijöitäkin löytyi joukkueesta enemmän kuin yhden käden sormille.
Tästä eteenpäin on hyvä jatkaa niin harjoitusten kuin kauden tulevien pelien kohdalla. Nyt on taas kaikilla uskoa tekemiseen ja motivaatio korkealla. Ei muuta kuin yhdessä joukkueena kohti tulevia koitoksia!
Kari
Takaisin
