II-divisioonan runkosarja ohi

Savo-Karjalan lohko kakkosessa on onnellisesti pelattu. Sarjan voitti ehkä hiukan yllättäen PyU, joka saavutti sarjassa 23 sarjapistettä ja voitti sarjan tiiviillä puolustuspelaamisellaan. Mikko Pesosen Lihamyllyssä(kin) hankitut taidot auttoivat joukkueen nousukarsintoihin, joihin toivotan Pyhäselälle mitä suurimmassa määrin onnea&menestystä!

Veijasen klaanin jälkeen seuraavat kolme sijaa olivat tiukan taistelun kohteena ja peräti kolme joukkuetta saavutti sarjassa 22 pistettä. Keskinäisten otteluiden perusteella parhaaksi näistä selvisi Lehmon Balls-96, joten nousukarsinnan molemmat joukkueet lohkon Karjala-osastosta. Sijoille kolme ja neljä tuli sitten vuorostaan Savon maan joukkueita, kun naapurukset, Pisaba ja Varta, nousivat sarjassa hyville sijoille.

Mutta missä se luuraa se, Lihamylly...Siellähän se...sijalla 6. Lihamyllyn kausi on todella kaksijakoinen; ensimmäisestä viidestä ottelusta tuli pistesarakkeeseen 10 pistettä maalisuhteella 49-21, kun taas viimeiset sarjan 11 ottelua toivat joukkueella vain kaksi voittoa ja maalisuhde näissä otteluissa 67-73. Joukkue hävisi siis Suomen Cupin (vs.SSV) kliimaksin jälkeen yhdeksän kertaa 11 mahdollisesta. Näistä tappioista tuli peräti 5 yhden maalin marginaalilla, joten sammakkopaidat kärsivät selvästi ´KalPa-syndroomasta´. Tasaisia pelejä ei pystytty kääntämään voitoiksi, vaan tuloksena kerta toisensa jälkeen mahdollisimman niukka häviö.

Odotusarvoihin nähden joukkueen menestys sarjassa saa arvosanan 5+. Alkukauden loistava menestys päästää sammakkoritarit luokaltaan, mutta muuten suuria kehusanoja tuskin kukaan joukkueessa itselleen odottaa. Mistä tappiot johtuvat on allekirjoittaneelle täysin arvoitus, mutta ainakin yhtenä syynä voi olla, se että joukkue ei harjoitellut kotiareenallaan säännöllisesti, joten suuren kotikentän etua tuskin ihan täysin pystyttiin viisikkopelissä hyödyntämään. Loppukauden peleissä valmennusvastuuta laajennettiin, mutta tämäkään ei tuottanut tulosta, vaan kauden viimeisissä taistoissa tuli tappiot Lehmon Balls-96 ja Varkauden Tarmolle.

Lihamyllyn www-sivuilla on melkoisen puutteellinen henkilökohtainen seuranta pelaajista, mutta lohkon pistepörssiä katsomalla näkee, että joukkueen ykköstykki oli odotetusti Jari Piispanen. Piispasen viimeisen ottelun loppukiri nosti hänet lohkon maalipörssin kärkeen 27 maalillaan ja pistepörssinkin sija on aivan kelvollinen, 27+8 pisteillä pörssisijoitus on 4. Se mistä Piispanen on syöttöpisteensä saanut on ehkä tämän saldon suurin mysteeri, liekö näin monta maalilaukausta kauden aikana epäonnistunut? PyU:n tähti Pekka Pirhosen apu oli merkittävä myös Lihamyllyssä, tehoillaan 9+20 pistepörssin sija 9. Seuraavina sammakkopaitoina tulevat Pekka Heikkinen (8+19) ja Pertti Nurminen (17+9). Muuta mielenkiintoista pistepörssissä on mm.Pasi Laitisen ottelumäärä 10, joka kertoo sen, että Laitinen onnistui tällä kaudella kohtuullisen hyvin selviämään lämmittelyfutiksista ja kotihallin rappusista loukkaantumatta.

Jarkko Papusen sanoin joukkue nuolee nyt muutaman viikon haavojaan ja suuntaa sitten katseensa tulevaisuuteen. Sitä odotellaan seuran taustoissa tietysti mielenkiinnolla, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Se on kuitenkin selvää, että pelasit Savo-Karjalan lohkossa henkilö tahansa joukkueessa, niin olosuhteet ja lajikulttuuri on parempaa kuin mitä sählyn mustassa aukossa, Oulussa, voidaan edes haaveilla.

#76

PS.Tämä juttu on täysin yhden henkilön mielipide eikä edusta Lihamylly ry:n mielipiteitä.

Seuraavat kotipelit:

II-divisioonan runkosarja ohi